Lajitteluohje - Energiajäte

Lajitteluohje – Energiajäte ja sen oikeaoppinen käsittely

Energiajäte (polttokelpoinen jäte) on materiaalia, jota ei voida tai kannata kierrättää raaka-aineena materiaalikierrätyksessä. Energiajätteen lämpöarvo on kuitenkin riittävän korkea, jotta se soveltuu hyödynnettäväksi energiantuotannossa. On välttämätöntä lajitella energiajäte oikein, jotta jätevoimaloiden prosessit toimivat tehokkaasti ja ympäristövaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä.

Mitä energiajätteeseen saa laittaa?

Energiajäteastiaan lajitellaan materiaalit, jotka eivät sovellu muuhun kierrätykseen:

• Likaiset pakkaukset: Voimakkaasti likaantuneet tai rasvaiset elintarvikepakkaukset, joita ei voida pestä puhtaiksi (esim. likaiset pizzalaatikot).
• Kierrätyskelvottomat muovit: PVC-muovit (merkintä 03) tai useasta eri materiaalista yhdistetyt komposiittipakkaukset.
• Käyttökelvottomat tekstiilit: Loppuun kuluneet vaatteet ja kankaat, joita ei voida lahjoittaa tai hyödyntää tekstiilikeräyksessä.
• Pienet muovituotteet: Muoviset esineet, jotka eivät ole pakkauksia (esim. rikkinäiset muoviastiat, kovat muovilelut ilman paristoja).
• Hygieniatuotteet: Vaipat, terveyssiteet, vanupuikot ja vastaavat.

Mitä energiajätteeseen ei saa laittaa?

Energiajäte ei ole paikka kaikelle jätteelle. Seuraavat tuotteet on lajiteltava erikseen turvallisuus- ja prosessisyistä:

• Vaaralliset jätteet: Paristot, akut (erityisesti litiumakut aiheuttavat tulipalovaaran jäteautossa!), kemikaalit, maalit, liuottimet ja jäteöljyt.
• Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER): Kaikki laitteet, joissa on sähköjohto, paristot tai akut.
• Metalli, lasi ja keramiikka: Nämä materiaalit eivät pala. Ne joko vaurioittavat polttolaitoksen laitteistoa tai jäävät palamattomana jäännöksenä prosessin jälkeen.
• Biojäte: Ruoantähteet ja muu märkä orgaaninen jäte heikentävät jätevoimalan palamisprosessin hyötysuhdetta ja voivat aiheuttaa savukaasujen puhdistusongelmia.

Miten energiajäte hyödynnetään?

Energiajäte toimitetaan jätevoimalaan, jossa se poltetaan valvotuissa olosuhteissa. Palamisessa vapautuva lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimilla. Tämä energia muutetaan kaukolämmöksi, joka lämmittää rakennuksia, sekä sähköksi, joka syötetään valtakunnan sähköverkkoon.

Jätevoimaloiden savukaasujen puhdistus on korkeatasoista, mikä minimoi päästöt ilmaan. Palamisprosessista jäljelle jäävä pohjakuona ja lentotuhka käsitellään edelleen; metallit erotellaan kuonasta magneeteilla kierrätykseen, ja jäljelle jäävää massaa voidaan tietyin ehdoin hyödyntää maanrakennusmateriaaleina. Ensisijainen tavoite on kuitenkin aina materiaalien kierrättäminen, minkä vuoksi sekajätteen eli energiajätteen määrä tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä.